2017 – Luonnoneläimet

Vuonna 2017 Eläinten viikon teema oli luonnoneläimet. Viikolla puhuttiin ihmisen ja luonnoneläinten kohtaamisista sekä siitä, miten voimme elää yhdessä luonnoneläinten kanssa aiheuttaen niille mahdollisimman vähän haittaa.

Voit tutustua lapsille ja nuorille suunnattuun tieto- ja tehtäväpakettiin täällä.

Tutustu myös SEYn Luonnoneläimet.fi-tietosivustoon.

  

2016 – Hevonen

Vuonna 2016 SEYn Eläinten viikon teemana oli hevosten hyvä kohtelu. Voit tutustua lasten ja nuorten hevostieto- ja tehtäväpaketteihin klikkaamalla kuvia.

Hevosteemainen kampanjasivu löytyy osoitteesta hevonen.elaintenviikko.fi.

Tutustu myös SEYn Hevostieto.fi-tietosivustoon.

2015 – Koirien puolesta

Vuonna 2015 SEYn Eläinten viikon teemana oli koira. Koirasta, koiran hyvinvoinnin tarpeista ja koiran kanssa elämisestä on tehty tieto- ja tehtäväpaketit 5-8-vuotiaille sekä 3.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille.

5-8-vuotiaille on tehty maksuton HAUska koiraopas -tieto- ja tehtäväpaketti.
HAUska koiraopas on suunniteltu ensisijaisesti ympäristötiedon, äidinkielen ja kuvaamataidon opetukseen. Kouluopetuksen lisäksi aineisto soveltuu käytettäväksi muun muassa luonto- ja eläinkerhoissa, partiossa ja 4H-toiminnassa. Vihkosta on saatavana suomen kielellä.

Voit lukea pdf-version HAUska koiraopas -vihkosesta täältä.

3.-luokkalaisia ja sitä vanhempia varten on tehty maksuton Onnellinen koira -tieto- ja tehtäväpaketti.

Onnellinen koira on suunniteltu ensisijaisesti biologian, maa- ja metsätalouden, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta sitä voi käyttää myös muun muassa filosofian opetuksessa tai äidinkielen aineistona. Kouluopetuksen lisäksi aineisto soveltuu käytettäväksi muun muassa luonto- ja eläinkerhoissa, partiossa ja 4H-toiminnassa. Vihkosta on saatavana suomen kielellä.

Voit lukea pdf-version Onnellinen koira -vihkosesta täältä.

Molempien materiaalien asiantuntijana on toiminut FT, yliopistotutkija Katriina Tiira.

Vihkosiin liittyviä lisätehtäviä julkaistaan syyskuun puolivälissä osoitteessa Koiratieto.fi. Sivustolta löytyy myös syventävää koiratietoa.

SEY on painattanut lisäksi maksuttomia Eläinten viikon julisteita. Juliste on kokoa A3. Se on kaksipuolinen siten, että toisella puolella teksti on suomeksi ja toisella ruotsiksi. Julisteita voidaan toimittaa muutama kappale opetusryhmää kohti.

2014 – Naudan elämä

 

Ihminen käyttää eläimiä monenlaisiin tarkoituksiin. Suurin osa ihmisen käyttöönsä ottamista eläimistä on tuotantoeläimen asemassa. Jokainen tuotantoeläin on elävä ja tunteva olento, jolla on omat tarpeensa ja yksilöllinen luonteensa.

Vuonna 2014 SEYn Eläinten viikon teema on nauta. SEY haluaa tuoda esiin naudan todellisen elämän mielikuvien takana ja kertoa, millainen eläin nauta on, mitä tarpeita sillä on ja millaista naudan elämä on ihmisen hoidossa.

Naudoista, nautojen tavoista ja tarpeista sekä nautojen pidosta ja hoidosta Suomessa on tehty maksuttomat tietopaketit sekä alakouluikäisille että yläkoulu- ja lukioikäisille.

2013 – Kissa ja kissamyytit

Kissa on Suomen yleisin seuraeläin, mutta lukuisista kissoja koskevista harhaluuloista johtuen se ei aina saa ansaitsemaansa arvostusta ja hyvää kohtelua. Eläinten viikon tavoitteena oli purkaa yleisiä harhakäsityksiä kissoista sekä kertoa, miten kissaa hoidetaan hyvin.

Eläinsuojeluyhdistykset ja muut vapaaehtoiset paiskivat töitä kodittomien kissojen kanssa ympäri vuoden. Joka vuosi arviolta 20 000 kissaa hylätään tai lopetetaan ei-toivottuina. Helpoin ratkaisu ongelmaan olisi kissojen leikkauttaminen. Eläinten viikolla muistutettiin leikkauttamisen tärkeydestä, kerrottiin varhaissterilisaatiosta ja kannustettiin lemmikinhankkijoita tarjoamaan koti kodittomalle.

SEY teki alakouluikäisille maksuttoman Kissan elämää -tietopaketin, jota tilattiin noin 80 000 koululaiselle.

Kaikille kissoista kiinnostuneille painatettiin Kissalla on 1 elämä -julisteita sekä avattiin nettisivusto Kissatieto.fi

2012 – Kana ja kanalat Suomessa

Kana on Suomen kolmanneksi yleisin lintu. Munijakanoja ja lihakanoja eli broilereita on maassamme yli 10 miljoonaa, mutta niitä pääsee näkemään vain harvoin. Missä ja miten nuo 10 miljoonaa eläintä elävät?

Suomessa kanoja kasvatetaan enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Broilerinlihan kulutus kasvaa jatkuvasti, vaikka ihmiset ovat huolissaan niiden kasvatusolosuhteista. Myös kananmunien kulutus on viime vuosina kääntynyt jälleen kasvuun.

Alati yleistyvät harrastekanalat ja kotieläinpihat tuovat kanan lähemmäksi tavallista kansalaista, mutta kanaa pääsee näkemään tavanomaisissa tuotanto-olosuhteissa vain harvoin. Ruoaksi kasvatettavien kanojen tehotuotanto-olosuhteista olemme pitkälti mielikuvien ja imagomarkkinoijien luomusten varassa.

Missä kaikki kanat sitten ovat? Millaisissa olosuhteissa nuo miljoonat linnut todellisuudessa elävät? Entä millainen eläin kana ylipäänsä on ja onko se todella tyhmä, kuten usein kuulee sanottavan? Millainen on kanan maailma?

SEY halusi Eläinten viikolla 2012 vastata näihin kysymyksiin ja kertoa kanasta. Eläinten viikon Tervetuloa kanalaan -materiaali opasti erilaisiin kanalatyyppeihin ja siihen, mitä kana todella tarvitsee voidakseen hyvin. Koululaismateriaalia tilattiin noin 60 000 oppilaalle eri puolille Suomea.

Kanoista kiinnostuneille tehtiin nettisivusto Kanatieto.fi. Sivuilta löytyy myös oppaaseen liittyviä lisätehtäviä ja paljon syventävää kanatietoa muun muassa harrastekanalaa harkitsevalle.

2011 – Pikkujyrsijät ja kanit

Vuonna 2011 SEYn Eläinten viikon teemana oli kanien ja pikkujyrsijöiden hyvinvointi ja hoito.

Kaneja, jyrsijöitä ja muita pieniä eläimiä pidetään usein helppoina lasten lemmikkeinä. Niidenkin hoidossa lapsi kuitenkin tarvitsee tietoa ja aikuisten opastusta enemmän kuin usein tiedetään. Pienlemmikkien hyvä hoito on tärkeää muun muassa siksi, että kaikki nisäkkäät kokevat kivun, pelon ja mielihyvän yhtä voimakkaina – oli kokijana sitten hiiri, koira tai hevonen. Tieto onkin avain lemmikin hyvään hoitoon.

SEY teki kaneista ja pikkujyrsijöistä Pienistä pitäen -tietopaketin, joka oli suunnattu ensisijaisesti alakouluikäisille. Vihkoset ovat maksuttomia ja ne on tuotettu opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Materiaalin toimitti tiedetoimittaja Helena Telkänranta.

Pienistä pitäen -vihkoseen liittyviä tehtäviä ja vanhemmillekin sopivaa lisätietoa löytyy edelleen netistä osoitteesta Lemmikkitieto.fi.

2010 – Sikahyvä elämä?

Vuonna 2010 Eläinten viikon teemana oli sikojen hyvinvointi. SEY teki yhdessä Eläinsuojeluliitto Animalian kanssa sioista maksuttomat tieto- ja tehtäväpaketit alakouluikäisille sekä yläkoulu- ja lukioikäisille. Materiaalin toimitti tiedetoimittaja Helena Telkänranta.

Lisää syventävää tietoa sioista ja sikojen hyvinvoinnista löytyy edelleen Sikatieto.fi-nettisivustolta.

2009 – Kyvykäs eväkäs

Vuonna 2009 teemana oli kalojen hyvinvointi – Kyvykäs eväkäs – kalakin tuntee ja oppii.

Kampanjan kohderyhmänä olivat eritoten lapset ja nuoret, ja koulumateriaalin tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten tietoa ja ymmärrystä kaloista – kala on tunteva ja oppiva olento siinä missä vaikkapa koira tai marsukin. Ymmärryksen lisääntyminen luo käytännön tekoja ja kalakin ansaitsee tulla kohdelluksi hyvin.

Helena Telkänrannan ja Merja Hemmilän toimittama ja Sari Winbergin kuvittama uudenmallinen koulumateriaali oli suuri menestys. Kalojen salatut elämät -opasta käyttivät – ja käyttänevät edelleenkin – muun muassa vapaa-ajankalastajien nuorisojärjestö sekä Sea Life.

2008 – Luonnonvaraiset eläimet avun tarpeessa

”Yhä suurempi osa suomalaisista asuu kaupungeissa. Taajamat jatkavat kasvamistaan, ja ihmisen arki etääntyy yhä kauemmaksi luonnosta. Piha- ja puutarhatilkut ovat lannoitettuja, kitkettyjä ja järjestyksessä. Pihapuussa saattaa asustaa tervetullut kottarainen ja ulkorakennuksen takana sympaattinen siilipesue. Aina kaikki ei sujukaan mukavasti ja järjestyksessä. Välikattoon saattaa muuttaa orava, puun alta löytyy höyhenetön linnunpoikanen tai tanKuva 0tereella makaa siipensä taittanut lokki. Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia? Onko välttämätöntä sekaantua asiaan ja mistä kannattaa kysyä neuvoja? Miten luonnoneläinten ja ihmisten rinnakkaiselon yhteentörmäyksiä voisi ehkäistä ennalta?”

Eläinten viikon 2008 teemana olivat luonnoneläimet. Kansalaisten valmiuksia auttaa luonnoneläimiä ahdingossa pyrittiin parantamaan. Lisäksi ohjeistettiin, kuinka luonnoneläimille voidaan pienin arkipäivän teoin luoda paremmat elämän edellytykset.

Poliittisille päättäjille suunnattiin hätähuuto luonnoneläinten puolesta: jokainen luonnoneläin päästäisestä merikotkaan on valtion omaisuutta, mutta valitettavasti valtio ei tunnu pitävän omaisuudestaan huolta. Loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoito ja kuntoutus on muutamasta valopilkusta huolimatta surkealla tolalla koko maassa. Viranomaisten osaaminen luonnonvaraisten eläinten hoidossa on pääasiassa hyvin vähäistä, ja hoito- ja kuntoutuspaikkoja on vain muutamia. Eläinten hyvinvointi on aivan liian suurelta osin vapaaehtoistyön varassa.

Lisäksi Eläinten viikolla julkaistiin kouluissa opetuksen apuna käytettävää materiaalia. Poliittisille päättäjille ja viranomaisille järjestettiin Eduskuntatalossa seminaari, jossa pureuduttiin luonnoneläinten hoidon ongelmakohtiin ja esitettiin atkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Eläinten viikon kampanja järjestettiin yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa.

2007 – Suomehevonen

Suomenhevosen vuosi – hevosen vuoksi

Vuonna 2007 SEY halusi korostaa, että hevonen on vaativa hoidettava ja hevosen hankintaa pitää harkita perusteellisesti.

SEY liittyi Eläinten viikolla suomenhevosen satavuotisjuhlan viettäjien joukkoon. Iskulauseella ”Suomenhevosen vuosi — hevosen vuoksi” SEY halusi muistuttaa siitä, että hevosen hoito ja käsittely vaativat tietoa ja että hevosen pitäminen maksaa. SEY:n kotisivuilla olevassa Eläinten viikon aineistossa SEY jakoi tietoa hevosen vaatimuksista ja tarpeista, ettei hevosia eikä poneja hankittaisi liian kevyin perustein.

2006 – Eläinsuojelu on tekoja ja toimintaa

Vuonna 2006 SEY vietti Eläinten viikkoa teemanaan eläinten puolesta toimiminen. Iskulauseella ”Eläinsuojelu on tekoja ja toimintaa” SEY halusi korostaa ihmisten omien tekojen, aktiivisen osallistumisen ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä.

Pienetkin teot eläinten hyväksi ovat tärkeitä. Eläinsuojelutoimintaan voi jokainen osallistua omalla tavallaan iästä, asuinpaikasta ja muista seikoista riippumatta. Eläinsuojelua ovat sekä sadevesitynnyriin asetettu seiväs, eläinystävälliset valinnat kaupassa että kissan ulkoiluttaminen valjaissa tai ulkoilutarhassa.

SEY kertoi jäsenyhdistystensä toiminnasta. Yhdistykset tekevät käytännön työtä eläinten hyväksi ja jakavat tietoa eläinsuojelusta. Jäseneksi liittyminen on eläinsuojeluteko.

”Eläimiä autettaessa vähintään yhtä tärkeää kuin raha on vapaaehtoisten työpanos. Tekemistä yhdistyksissä riittää jokaiselle. Monilla yhdistyksillä on eläinkoti, johon paikkakunnan löytöeläimet toimitetaan hoitoon, ja siellä otetaan varmasti apua vastaan. Yhdistyksissä tarvitaan myös tilapäisiä sijaiskoteja eläimille.

Joku vapaaehtoinen voi auttaa leipomalla myyjäisiin, toinen on hyvä suunnittelemaan internetsivuja ja kolmas avustaa kirpputorin pitämisessä. Ihmisiä tarvitaan myös messuille ja muihin yleisötapahtumiin yhdistyksen esittelypöydän taakse jakamaan eläinsuojelutietoa, ja joku tarvitaan myös kuljettamaan tavaroita tai eläimiä autolla. Myös eläinten puolesta puhuminen sopivissa tilanteissa on eläinsuojeluteko.”

2005 – Pysäytä pentutehdas

Älä osta pimeää pentua!

Vuonna 2005 SEY järjesti Suomen ensimmäisen pentutehtailun vastaisen kampanjan. Eläinten viikkoa vietettiin teemalla ”Pysäytä pentutehdas. Älä osta pimeää pentua.” SEY halusi kampanjallaan vähentää huonoista oloista tulevien, laittomasti maahan tuotujen ja taustaltaan muuten arveluttavien koiran- ja kissanpentujen markkinoita.

”Pimeässä kaupassa eläimet joutuvat kärsimään piittaamattomien ihmisten rahanahneudesta. Ostajalle puolestaan koituu pettymyksiä ja surua, kun pentu osoittautuu sairaaksi tai ei muuten ole sellainen kuin luvattiin. Säälistä ostaminen vain lisää tarjontaa.

Arveluttavaa pentukauppaa harjoittavat eläimiä Virosta ja Venäjältä tuovat kaupalliset välittäjät mutta myös kotimaiset jobbarit sekä pentutehtaat, joissa eläinten elinolot ja hoito ovat huonot.

Pentutehtaita on sekä Suomessa että rajojen takana. Pentutehtaissa on usein suuri määrä koiria tai kissoja, jotka lisääntyvät jatkuvasti, mutta pentutehtailua voidaan harjoittaa jo yhdelläkin nartulla, jos pentuja teetetään jatkuvasti ja emää ja pentuja hoidetaan huonosti. Pentutehtailun välineinä voivat olla sekä puhdas- että sekarotuiset koirat ja kissat.”

Valitettavasti toistuvasta kampanjoinnista ja lukuisten ihmisten ponnisteluista huolimatta kaikki tämä pitää paikkansa vielä kymmenen vuotta myöhemminkin.

2004 – Siipikarjankasvatus Suomessa

Oi niitä aikoja — entä siipikarjan elämä nyt?

Vuonna 2004 SEY vietti Eläinten viikkoa teemalla ”Oi niitä aikoja — entä siipikarjan elämä nyt?”. Teemalla SEY halusi lisätä kuluttajien tietoisuutta broilerien ja kalkkunoiden kasvatuksesta ostopäätösten tueksi.

Suomessa oli jo vuonna 2004 enemmän lihasiipikarjaa kuin ihmisiä. Vuonna 2004 maassamme eli yli 7 miljoonaa broileria ja noin puoli miljoonaa kalkkunaa. Suomessa teurastettiin runsaat 50 miljoonaa broileria ja yli 1,5 miljoonaa kalkkunaa vuodessa.

Vuonna 2003 kukin suomalainen söi keskimäärin 13 kiloa broilerinlihaa eli lähes 10 broileria. Kalkkunaa syötiin 2,7 kiloa asukasta kohti eli noin 1/3 kalkkunaa kutakin suomalaista kohti. Kymmenessä vuodessa suomalaisten broilerinkulutus oli kasvanut kaksinkertaiseksi ja kalkkunankulutus kuusinkertaiseksi.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana siipikarjanlihan kulutus vain jatkoi kasvamistaan. Vuonna 2013 suomalaiset tekivät jälleen uuden ennätyksen. Kulutuksen ennustetaan edelleen kasvavan.

2003 – Eläinsuojeluvalvoja auttaa

Vuonna 2003 SEY vietti Eläinten viikkoa teemalla ”Kaikki hyvin? SEY:n eläinsuojeluvalvoja auttaa”.

Teemalla SEY halusi tehdä tunnetuksi vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojiensa työtä ja heidän merkittävää osuuttaan koko maan eläinsuojeluvalvonnasta.Vuonna 2002 SEY:n valvojat tekivät yhteensä 4 000 eläinsuojelutarkastusta. Tämä on lähes kaksi kolmasosaa kaikista eläinsuojelutarkastuksista. Tarkastusten kohteena oli 2 600 seura- ja harrastuseläinten pitopaikkaa ja lähes 400 tuotantoeläinten pitopaikkaa. Niissä oli yhteensä yli 16 000 eläintä. Lukumäärässä ei ole mukana siipikarjaa eikä turkiseläimiä, joita voi yhdessä pitopaikassa olla tuhansia. Tarkastuksista vain 13 prosentissa ei ollut mitään huomautettavaa eläinten pidossa.

2002 – Kissan päivät

SEY vietti vuonna 2002 Eläinten viikkoa teemalla ”Kissan päivät”, jolla SEY haluaa kannustaa kissanomistajia hyvään kissanpitoon. Sillä, jolla on kissan päivät, on hyvät ja mukavat oltavat.

Kissa tarvitsee suojaa, ruokaa, turvaa, hyvää kohtelua, toimintaa ja virikkeitä. SEYn mielestä kissa on yhtä arvokas lemmikkieläin kuin esimerkiksi koira, ja siitä pitäisi huolehtia sen mukaisesti.