Häkkikasvatuksen aika on ohi
Allekirjoita vetoomus tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltämiseksi.
Häkkikasvatuksen aika on ohi
Allekirjoita vetoomus tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltämiseksi.
Eläinten on päästävä liikkumaan ja toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Eläinten kasvattaminen ahtaissa verkkopohjaisissa häkeissä, kuten turkistarhoilla ja häkkikanaloissa, on lakkautettava. Myös liikkumista rajoittavat, häkkimäiset rakenteet, kuten parsinavetat ja porsimishäkit, on kiellettävä.
Ihmiset ovat yhä huolestuneempia eläintenpidon ongelmista, ja yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa, että tuotantoeläimiä suojeltaisiin nykyistä paremmin. Nykyiseen lakiin suunnitellut parannukset eivät ole riittäviä, eivätkä suojele eläimiä kunnolla.
Jo 15176 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksemme julman ja vanhanaikaisen häkkikasvatuksen kieltämiseksi. Sinäkin voit allekirjoittaa vetoomuksen nyt!
Eläinten on päästävä liikkumaan ja toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Eläinten kasvattaminen ahtaissa verkkopohjaisissa häkeissä, kuten turkistarhoilla ja häkkikanaloissa, on lakkautettava. Myös liikkumista rajoittavat, häkkimäiset rakenteet, kuten parsinavetat ja porsimishäkit, on kiellettävä.
Ihmiset ovat yhä huolestuneempia eläintenpidon ongelmista, ja yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa, että tuotantoeläimiä suojeltaisiin nykyistä paremmin. Nykyiseen lakiin suunnitellut parannukset eivät ole riittäviä, eivätkä suojele eläimiä kunnolla.
Jo 15176 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksemme. Allekirjoita sinäkin vetoomus julman ja vanhanaikaisen häkkikasvatuksen kieltämiseksi. Vetoomus luovutetaan hallitukselle joulukuussa. Allekirjoita vetoomus nyt!
Asiaa häkittömyydestä
Asiaa häkittömyydestä
Turkiskettu
Turkiseläimiä kasvatetaan verkkopohjaisissa metallihäkeissä. Ketulla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,25 m2.
Turkiseläimillä on tallella villien lajitoveriensa vaistot ja lajityypilliset tarpeet. Ne eivät pääse toteutumaan tarhoilla, eikä elämä häkissä riitä täyttämään aktiivisten petoeläinten toiminnantarvetta.
Monet turkiseläinten käytöshäiriöt kertovat hyvinvoinnin puutteista. Turkiseläimillä on todettu stereotyyppistä käyttäytymistä, apatiaa, pelkotiloja ja itsensä ja lajitoverien vahingoittamista.
Emakkosika
Emakkosikoja pidetään yleensä liikkumisen estävässä häkissä noin viiden viikon ajan jokaisen porsimisen yhteydessä. Lisäksi emakkoa pidetään tiineytyshäkissä noin neljä viikkoa tiineytyksen yhteydessä. Emakko viettää siis lähes puolet vuodesta tilassa, jossa se voi vain seisoa tai maata.
Emakoilla on voimakas tarve rakentaa porsailleen pesä, mutta pesänrakennus ei ole mahdollista häkissä. Lisäksi häkki estää emon ja porsaiden luonnollisen kanssakäymisen. Häkissä emakon jalkalihakset heikentyvät, ja toimettomuuden seurauksena sikojen hyvinvointi heikkenee. Se voi ilmetä häiriökäyttäytymisenä.
Kana
Valtaosa Suomen munijakanoista kasvatetaan häkkikanaloissa eli niin sanotuissa varustelluissa häkeissä. Häkissä on pieni pehkualue kuopimista varten, lattianrajassa sijaitseva orsi ja munintapesä. Tilaa yhdelle kanalle on reilun A4-paperiarkin verran.
Ahtaus aiheuttaa kanoille käyttäytymisongelmia. Varusteiden riittämättömyys aiheuttaa kilpailua ja stressiä. Matalalla sijaitseva orsi houkuttelee höyhenten repimiseen ja jopa kannibalismiin.
Pehkualueena toimii pieni pala kynnysmattoa, jonka päälle tipahtaa päivittäin kourallinen sahanpurua tai muuta kuiviketta. Se ei riitä täyttämään kanojen käyttäytymistarpeita.
Lypsylehmä
Parsinavetta on Suomen yleisin lypsylehmien pitomuoto. Parsinavetassa lehmä elää kaulastaan kytkettynä parteen, joka on pitkänomainen makuupaikka. Parteen kytkettynä lehmä pääsee liikkumaan vain pari askelta eteen tai taakse, seisomaan tai makaamaan.
Parteen kytkeminen rajoittaa liikkumisen lisäksi kanssakäymistä toisten lehmien kanssa. Parressa lehmä ei voi myöskään kunnolla puhdistaa kehoaan nuolemalla ja rapsuttamalla.
Vasikoiden hoitaminen on parressa mahdotonta. Kytkemisen aiheuttaman turhautumisen uskotaan lisäävän epänormaaleja käyttäytymismuotoja, kuten stereotyyppistä käyttäytymistä.
Kani
Kani on liikkuva ja loikkiva eläin, joka tarvitsee paljon tilaa ja piiloutumispaikkoja. Luonnossa kanit kaivavat asunnokseen kymmenien metrien pituisen luolaverkoston, jota voidaan käyttää sukupolvesta toiseen.
Luolaverkostoon kuuluu useita sisäänkäyntejä ja maanalaisia isompia kammioita, joista osaa käytetään nukkumapaikkoina ja osaa vessoina. Maan pinnalla kaniryhmän liikkuma-alue on suunnilleen jalkapallokentän kokoinen.
Kotona kanit tarvitsevat viihtyäkseen paljon tilaa, mielellään vähintään yhden huoneen. Kani viihtyy sellaisissa ympäristöissä, joissa niille on sekä piilopaikkoja että paikkoja, joilta on helppo tähystää ympäristöön.
Marsu
Marsuja, kaneja ja muita pikkunisäkkäitä ajatellaan usein helppoina häkkilemmikkeinä. Todellisuudessa mikään eläin ei ole luonnostaan ”häkkieläin”, eikä yhdellekään nisäkäslajille ole luonnollista elää sen kokoisessa tilassa, jota tavanomaiset eläinkaupoissa myytävät jyrsijä- tai kanihäkit ovat.
Kaikilla lemmikkeinä pidettävillä pikkunisäkkäillä on edelleen tallella luonnonvaraisten esi-isiensä käyttäytymistarpeet. Lajin luontaisia elinpaikkoja muistuttava, monipuolinen ympäristö ei ole pelkkää ylellisyyttä, vaan välttämättömyys lemmikkien hyvinvoinnille.
Turkiskettu
Turkiseläimiä kasvatetaan verkkopohjaisissa metallihäkeissä. Ketulla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,25 m2.
Turkiseläimillä on tallella villien lajitoveriensa vaistot ja lajityypilliset tarpeet. Ne eivät pääse toteutumaan tarhoilla, eikä elämä häkissä riitä täyttämään aktiivisten petoeläinten toiminnantarvetta.
Monet turkiseläinten käytöshäiriöt kertovat hyvinvoinnin puutteista. Turkiseläimillä on todettu stereotyyppistä käyttäytymistä, apatiaa, pelkotiloja ja itsensä ja lajitoverien vahingoittamista.
Emakkosika
Emakkosikoja pidetään yleensä liikkumisen estävässä häkissä noin viiden viikon ajan jokaisen porsimisen yhteydessä. Lisäksi emakkoa pidetään tiineytyshäkissä noin neljä viikkoa tiineytyksen yhteydessä. Emakko viettää siis lähes puolet vuodesta tilassa, jossa se voi vain seisoa tai maata.
Emakoilla on voimakas tarve rakentaa porsailleen pesä, mutta pesänrakennus ei ole mahdollista häkissä. Lisäksi häkki estää emon ja porsaiden luonnollisen kanssakäymisen. Häkissä emakon jalkalihakset heikentyvät, ja toimettomuuden seurauksena sikojen hyvinvointi heikkenee. Se voi ilmetä häiriökäyttäytymisenä.
Kana
Valtaosa Suomen munijakanoista kasvatetaan häkkikanaloissa eli niin sanotuissa varustelluissa häkeissä. Häkissä on pieni pehkualue kuopimista varten, lattianrajassa sijaitseva orsi ja munintapesä. Tilaa yhdelle kanalle on reilun A4-paperiarkin verran.
Ahtaus aiheuttaa kanoille käyttäytymisongelmia. Varusteiden riittämättömyys aiheuttaa kilpailua ja stressiä. Matalalla sijaitseva orsi houkuttelee höyhenten repimiseen ja jopa kannibalismiin.
Pehkualueena toimii pieni pala kynnysmattoa, jonka päälle tipahtaa päivittäin kourallinen sahanpurua tai muuta kuiviketta. Se ei riitä täyttämään kanojen käyttäytymistarpeita.
Lypsylehmä
Parsinavetta on Suomen yleisin lypsylehmien pitomuoto. Parsinavetassa lehmä elää kaulastaan kytkettynä parteen, joka on pitkänomainen makuupaikka. Parteen kytkettynä lehmä pääsee liikkumaan vain pari askelta eteen tai taakse, seisomaan tai makaamaan.
Parteen kytkeminen rajoittaa liikkumisen lisäksi kanssakäymistä toisten lehmien kanssa. Parressa lehmä ei voi myöskään kunnolla puhdistaa kehoaan nuolemalla ja rapsuttamalla.
Vasikoiden hoitaminen on parressa mahdotonta. Kytkemisen aiheuttaman turhautumisen uskotaan lisäävän epänormaaleja käyttäytymismuotoja, kuten stereotyyppistä käyttäytymistä.
Kani
Kani on liikkuva ja loikkiva eläin, joka tarvitsee paljon tilaa ja piiloutumispaikkoja. Luonnossa kanit kaivavat asunnokseen kymmenien metrien pituisen luolaverkoston, jota voidaan käyttää sukupolvesta toiseen.
Luolaverkostoon kuuluu useita sisäänkäyntejä ja maanalaisia isompia kammioita, joista osaa käytetään nukkumapaikkoina ja osaa vessoina. Maan pinnalla kaniryhmän liikkuma-alue on suunnilleen jalkapallokentän kokoinen.
Kotona kanit tarvitsevat viihtyäkseen paljon tilaa, mielellään vähintään yhden huoneen. Kani viihtyy sellaisissa ympäristöissä, joissa niille on sekä piilopaikkoja että paikkoja, joilta on helppo tähystää ympäristöön.
Marsu
Marsuja, kaneja ja muita pikkunisäkkäitä ajatellaan usein helppoina häkkilemmikkeinä. Todellisuudessa mikään eläin ei ole luonnostaan ”häkkieläin”, eikä yhdellekään nisäkäslajille ole luonnollista elää sen kokoisessa tilassa, jota tavanomaiset eläinkaupoissa myytävät jyrsijä- tai kanihäkit ovat.
Kaikilla lemmikkeinä pidettävillä pikkunisäkkäillä on edelleen tallella luonnonvaraisten esi-isiensä käyttäytymistarpeet. Lajin luontaisia elinpaikkoja muistuttava, monipuolinen ympäristö ei ole pelkkää ylellisyyttä, vaan välttämättömyys lemmikkien hyvinvoinnille.